Metsässä

 

Olin eräänä aurinkoisena kesäpäivänä kävelyllä metsässä. Aurinko paistoi lämpimästi, linnut visersivät kauniisti ja luonto oli puhjennut kukkaan.
Kävelin ajatuksissani polkua pitkin, kun näin silmäkulmassani vilahduksen. Pysähdyin katsomaan tarkemmin viereistä pensasta - ja totta se oli - siellä selvästi liikkui jokin. Pidätin jännittyneenä hengitystäni ja olin aivan liikkumatta. Vähän ajan päästä pensaasta pilkisti valtavan isot ja pyöreät siniset silmät.
Jokin, jollaista en ollut ikinä ennen nähnyt, tarkasteli minua uteliaana. Minä vain tuijotin silmiä lumoutuneena, niin kauniit ne olivat.

- Hei pikkuinen, kuiskasin hiljaa. Älä pelkää minua, en tee sinulle mitään pahaa. Haluaisin vain tietää mikä ihme sinä olet!

Samassa otus tuli kokonaan ulos pensaasta ja hyppäsi sen oksalle istumaan. Se oli vaaleansininen, sen pää ja vartalo olivat suunnilleen samankokoiset, sillä oli pienet korvat ja käpälät ja valtavan isot pyöreät silmät.
Sen häntä oli pitkä ja pörröinen ja siinä oli sinisiä ja liiloja raitoja.
Voi miten suloinen se olikaan.

- Minä olen Kummituseläin, se sanoi hennolla äänellä. Olen aika yksinäinen, sillä en tiedä ketään muuta kaltaistani. Yleensä piileskelen pensaassa ja tarkkailen maailmaa, enkä uskalla näyttäytyä kenellekkään.
Sinä näytit kiltiltä ja puhuit minulle ystävällisesti, ehkä siksi näyttäydyin sinulle.

- Oi miten iloinen olen, että tulit esiin! Henkäisin. Ja hyvä ihme, sinähän puhut! Haluaisitko olla ystäväni? Yhdessä voisimme katsella mitä kaikkea tästä metsästä löytyy.

Kummituseläimen silmät pyöristyivät - mikäli mahdollista - vielä entistäkin suuremmiksi ja sen pikkuinen kuono värähteli mielihyvästä.

- Mielelläni haluan olla ystäväsi. Sinun kanssasi uskallan kulkea, ja katsella metsää. Tämä on elämäni onnellisin päivä!

Ojensin sille käteni ja se hyppäsi olkapäälleni. Sen häntä heilui innokkaasti edes takaisin.

Ja niin me sitten kuljimme yhdessä metsän siimeksessä ihastelemassa kukkia, pienen pieniä ötököitä jotka mönkivät maassa, perhosia ja muurahaispesiä, metsälammen veden kimmellystä ja metsäpuron kylmää, raikasta pulppuavaa vettä.

Siitä päivästä lähtien menin joka ikinen päivä metsään Kummituseläimen luo, ja yhdessä me tutkimme suurta ja ihmeellistä maailmaa.